Viesti lähetetty,

kiitos yhteydenotostasi!

Pohjanmaa-hankkeen suunnitelman mukaan työhyvinvoinnin edistämisen tavoite pitää sisällään muun muassa seuraavia ulottuvuuksia.

Työelämässä olevien osalta tavoitteena on pidempi ja terveempi työura sekä nykyistä paremmin mielenterveyttä ja päihteettömyyttä tukevat työyhteisöt. Työelämästä tilapäisesti mielenterveys- ja/tai päihdeongelmien vuoksi poissa olevien paluuta työelämään edistetään. Työelämästä pitkään poissaolleiden osallistumista yhteiskuntaan edistetään joko palkallisen työn, koulutuksen tai työelämään valmennuksen mahdollistavilla toimilla. Keskeisenä tavoitteena on mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvistä syistä sairauspäivärahalle ja eläkkeelle jääneiden vähentäminen.

Lue lisää työelämäasioista Pohjanmaa-hankkeen sivuilta, www.pohjanmaahanke.fi

Takaisin

Pohjanmaa-hankkeen visiona on, että asenteet, osaaminen ja rakenteet mahdollistavat kuntoutukseen liittyvän ja kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista lähtevän osallisuuden, asumisen ja työnteon. Ensisijaisena vaihtoehtona on avo- ja kotikuntoutus. Pohjanmaa-hankkeessa mielenterveys- ja päihdekuntoutusta kehitetään rinnakkain, mutta tiedostaen ja huomioiden myös kummankin osa-alueen erityisyyden. Toiminta kohdistetaan niin kansalaisten, palvelunkäyttäjien ja niiden tuottajien kuin rahoittajien, kuntien ja poliittisen päätöksenteon tasolle.

Pohjanmaa-hankkeen tavoitteita:
• Avohoitokeskeisen ja kotikuntoutuksen toteutuminen
• Psykiatrisen kuntoutuksen korkea laatu ja vaikuttavuus
• Kuntouttavan asumisen alueellinen kattavuus ja korkea laatu
• Kuntoutujien ja heidän omaistensa osallisuus ja hyvinvointi
• Psykiatrisen ja päihdekuntoutuksen tarpeen tunnistaminen ja arviointi
• Kuntouttavan työtoiminnan monipuolisuus
• Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tarpeiden huomioon ottaminen kunnan ja terveydenhuollon suunnitelmissa

Pohjanmaa-hankkeessa toteutettavia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mm.
• Asumispalvelututkimus
• Psykiatrisen kotikuntoutustoiminnan laajentaminen kolmen maakunnan alueelle
• Kuntoutusohjauksen kehittäminen psykiatrisessa kuntoutuksessa
• Liikunnan liittäminen osaksi mielenterveys- ja päihdekuntoutustoimintaa
• Ammatillisen kehittämisavun tarjoaminen ja antaminen kuntouttavia asumispalveluja tuottaville tahoille
• Tiiviin yhteistyön jatkuminen mielenterveysyhdistyksen ja omaisyhdistyksen kanssa (mm. Valtakunnallisen omaisseminaarin järjestäminen yhteistyössä)
• PsykRAI-järjestelmän pilotointi kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Etelä-Pohjanmaalla on kevään 2010 aikana käynnistynyt Kokemuksesta oppia – vertaisuudesta voimaa -kehittämishanke. Kehittämishankkeen tarkoituksena on parantaa päihde- ja mielenterveysasiakkaiden sekä omaisten tarpeiden huomioimista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä toteutetaan aloittamalla kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden kouluttaminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Lue lisää Pohjanmaa-hankkeen mielenterveys- ja päihdekuntoutuksesta osoitteesta www.pohjanmaahanke.fi

Takaisin

Tällä sivulla esitellään hoidon ja palveluiden kehittämistä Pohjanmaa-hankkeessa.

Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään terveydenhuollon eri toimijoiden työnjako. Hoitoketju sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat ylittävät suunnitelmalliset ja yksilölliset hoitoon liittyvät toiminnot. Hoitoketjussa kuvataan prosessia, joka alkaa asiakkaan palvelutarpeesta. Hoitoketjuun liittyvät toiminnot päättyvät, kun palvelun tarve loppuu.

Palveluketjulla tarkoitetaan asiakkaan ongelmaa selvittäviä, eri toimijoiden yhdessä tai erikseen tuotettujen palvelujen kokonaisuutta. Palveluketju sisältää myös kolmannen sektorin palveluja.

Mielenterveyspalveluiden laatua ja saatavuutta kehitetään edistämällä Käypä hoito -suositusten käyttöä. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan rakenteita uudistamalla. Koko hankealueella kartoitetaan suositusten mukaisten hoitomuotojen saatavuuden esteitä. Potilaan / asiakkaan asemaa parannetaan lisäämällä hänen tietoisuuttaan oikeuksistaan. Palveluketjutyöskentelyä ohjaavat myös valtakunnalliset tavoitteet perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin vastuun lisääntymiselle mielenterveyspalvelujen tuottajina. Hoitoketjujen toteuttamista tullaan arvioimaan ja palvelujen käyttäjille tullaan kuvaamaan, miten hoitoprosessissa suunnistetaan.

Asiakaslähtöinen hoito- ja palveluketju tarkoittaa asiakkaan yhtäjaksoisesti tai peräkkäin käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka asiakkaan näkökulmasta muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Palvelujen keskipisteessä on asiakas tarpeineen ja ongelmineen. Palvelu- ja hoitoketjun työskentelyn yhtenä lähtökohtana on asiakaslähtöisyyden varmistaminen sekä eri palvelujen integroiminen toisiinsa.

Äitien masennus "MASU"-hoitoketjut
MASU-hoitoketjutyö aloitettiin keväällä 2009. 32 kuntaa kolmen sairaanhoitopiirin alueella lähti mukaan kehittämään alueellisia hoitoketjuja äidin masennuksen tunnistamiseksi ja alueellisen yhteistyön kehittämiseksi.

Masennustalkoot ll

Masennustalkoot II -hanke on jatkoa Pohjalaisille masennustalkoille. Tässä hankkeessa keskitytään erikoissairaanhoidon hoitoketjujen selkiyttämiseen tutkimus- ja kehittämishankkeen avulla. Kehittämistyöhön liittyvä tutkimus toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viiden psykiatrisen avopoliklinikan ja yhden psykiatrisen osaston kanssa.

Lue lisää hoidon ja palveluiden kehittämisestä Pohjanmaa-hankkeen sivuilta, www.pohjanmaahanke.fi

Takaisin

Tällä sivulla esitellään lyhyesti mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Pohjanmaa-hankkeessa.

Friends ja Baro

Pohjanmaa-hanke on tuonut kouluille erilaisia työkaluja ja toimintamalleja. Friends on kouluissa toteutettava ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Se opettaa lapsia ja nuoria tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia tunnetilojaan, kuten suruja ja pelkoja. Friends vahvistaa minäkuvaa ja omanarvontunnetta sekä lisää uskoa omaan kyvykkyyteen.

Baro-menetelmä (Basis Raads Onderzoek/ Basic Council Examination) soveltuu esimerkiksi nuorten tuen tarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen koulun sosiaalityössä (esim. pidemmät poissaolot koulusta) ja jälkihuoltotarpeen selvityksessä. Pohjanmaa-hanke on kouluttanut alueellaan yli 40 Baro-haastattelijaa menetelmän käyttöön.

Vastuullinen alkoholinmyynti

Erityisesti haitalliseen päihteiden käyttöön liittyen, yhteistyöhön on haastettu myös hankealueen alkoholia myyvät ja tarjoilevat yritykset. Alkoholiluvan omaavien yritysten työntekijöille on järjestetty Vastuullisen alkoholimyynnin koulutuksia. Koulutusten avulla on pyritty vaikuttamaan alkoholin myyntiin alaikäisille tai liian juopuneille sekä vähentämään päihdehaittoja, kuten asiakkaan väkivaltaista käyttäytymistä.

Time out!

Pohjanmaa-hanke on ollut tuomassa Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallia Pohjanmaan maakuntien alueelle. Kyseessä on kuntien, puolustusvoimien sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyömalli, joka mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä. Kohderyhmänä ovat kutsunnoissa palveluksen ulkopuolelle jäävät miehet sekä varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttävät. Time outissa kehitetään psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa viimeistä mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka ja syrjäytymisvaarassa olevat

Mielenterveyden ensiapu (MTEA2)

Mielenterveyden ensiapu (MTEA2) on toimintamalli, jonka Pohjanmaa-hanke toi ja pilotoi Suomeen. Malli on alun perin Australiasta ja hanke on muokannut sen Suomeen soveltuvaksi. Mielenterveyden ensiapukoulutus pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta mielenterveydestä, poistamaan mielenterveyshäiriöihin liittyvää leimautumista ja madaltamaan kynnystä auttaa kanssaihmisiä ongelmien varhaisessa vaiheessa. MTEA2-koulutusten järjestämistä koordinoi vuoden 2008 alusta lähtien Suomen Mielenterveysseura. Mielenterveysseuran lisäksi yhteistyössä on ollut mukana Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.
Mielenterveyden ensiapukoulutuksen tarkoituksena on:
• suojella elämää, jos epäillään, että ihminen voi vahingoittaa itseään tai muita
• tarjota apua, jolla pyritään ehkäisemään mielenterveysongelmien kehittyminen vakavammaksi
• edistää hyvän mielenterveyden saavuttamista ja tukea omia voimavaroja ja vahvuuksia
• ohjata tarvittaessa hakemaan apua

Äidin raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus (MASU)

Mielenterveyden häiriöille altistaviin tekijöihin vaikuttamiseen tähtääviä toimia ovat mm. MASU-koulutusten järjestäminen. Äidin raskauden aikaiseen ja synnytykseen jälkeiseen masennukseen keskittyvän koulutuksen kohderyhmänä on alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijat, jotka työskentelevät raskaana olevien naisten ja äitien kanssa, joilla on alle vuoden ikäinen lapsi. Koulutusten keskeinen tavoite on helpottaa ja tukea perustason työtä tekevien taitoa tunnistaa ja hoitaa äidin masennusta.

Itsemurhien sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Hankkeessa on aloitettu kehittämistyö liittyen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn. Hanke on muun muassa koordinoinut prosessikoulutuksen, jonka tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille valmiuksia tunnistaa, havaita ja puuttua eri tavoin ilmenevään lähisuhde- ja perheväkivaltaan. Pohjanmaa-hankkeessa on alkamassa myös itsemurhien ehkäisyyn tähtäävä kehittämistyö.

Ikäihmiset
Ikäihmisten masennuksen tavoittaminen, tunnistaminen, hoito ja psykososiaalinen tukeminen
Pohjanmaa-hanke järjesti keväällä 2009 viisi eri koulutusta Seinäjoen kaupungin ja sen lähiympäristön työntekijöille, jotka toimivat ikäihmisten parissa. Koulutuksen tavoitteena oli tukea perustason työtä ikäihmisten masennuksen tunnistamiseksi, tavoittamiseksi ja hoitamiseksi. Tämän lisäksi tavoitteena oli selkeyttää toimintatapoja sekä tuoda uutta tietoa ikääntyneiden masennuksen hoitoon ja psykososiaaliseen tukemiseen.

Urheiluseurayhteistyö

Pohjanmaa-hanke on pilotoinut yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Urheiluseurat tavoittavat merkittävän osan erityisesti lapsista ja nuorista. Pilottihankkeen aikana on muun muassa koulutettu valmentajia ja huoltajia omalta osaltaan tukemaan hyvinvointia, mielenterveyttä ja päihteettömyyttä. Konkreettisia esimerkkejä ovat reilun pelin -säännöt tai sopiminen siitä, etteivät aikuiset esiinny päihtyneenä lasten ja nuorten pelimatkoilla.

Lisätietoja Pohjanmaa-hankkeen mielenterveyden edistämisestä ja ehkäisevästä päihde- sekä mielenterveystyöstä osoitteesta www.pohjanmaahanke.fi.

Takaisin

Pohjanmaa-hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2014 jokaisesta pohjalaiskunnasta löytyy mielenterveys- ja päihdestrategia. Tällä sivulla esitellään strategiatyö lyhyesti.

Työn tavoitteena on kartoittaa alueen mielenterveys- ja päihdetyön tilanne ja palvelut ja sen pohjalta laatia suunnitelma, miten mielenterveys- ja päihdetyötä kehitetään. Suunnitelma laaditaan kuntien ja Pohjanmaa-hankkeen yhteistyönä. Mielenterveys- ja päihdestrategiat ohjaavat toimijoita mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä ennaltaehkäisevän työn kehittämisessä niiden keskeisten kehittämiskohteiden mukaisesti, jotka kunkin strategian johtoryhmä valitsee. Keskeistä suunnitelmissa on siis verkostomaisen vuoropuhelun mahdollistaminen sekä alueellinen ja paikallinen hyvinvointitieto. Strategian vaikuttavuuden perustana on, että kunnat ja muut toimijat sitoutuvat kehittämään strategiaa toteuttavia ja toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä.

Pohjanmaa hankkeen strategiaprosessi:
1. Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen (kumppanuussopimukset)
2. Mielenterveys- ja päihdetyön nykytilan kartoitus kunnissa ja nykytilaselvityksen laatiminen
3. Toimeksiannon selventäminen ja moniammatillisten työryhmien työskentely
4. Strategian kokoaminen
5. Strategian tarkistaminen
6. Strategian hyväksyminen
7. Strategian toimeenpano
8. Arviointijärjestelmän ja indikaattorien luominen strategiatyön tueksi
9. Strategian arviointi ja tarkistus

Lue lisää Pohjanmaa-hankkeen strategiatyöstä osoitteesta www.pohjanmaahanke.fi

Takaisin

Facebook

Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu (www.facebook.com). Sivusto tarjoaa käyttäjille (yksityiselle/yhteisölle/yritykselle) mahdollisuuden käyttäjäprofiilin tekemiseen, yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Facebook ei korvaa sosiaalista vuorovaikutusta ihmisten kesken vaan täydentää sitä. Facebookia käytetään Välittäjä 2009 -hankkeessa yhtenä kanavana hankkeen ulkoiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Hankkeemme facebook sivulla pääset vierailemaan tästä.

Voidaksesi seurata tiiviimmin Välittäjä 2009 -hankkeen tapahtumia Facebookissa tulee sinun rekisteröityä Facebookin käyttäjäksi ja luoda oma profiilisi palveluun. Jos sinulla on jo oma profiili Facebook:ssa löydät Välittäjä 2009 -hankkeen fanisivut kirjoittamalla Facebookin hakukenttään sanan "Välittäjä-hanke". Tervetuloa!

Välitin

Verkkopalvelu Välitin on Elgg-ohjelmistolla luotu Välittäjä 2009 -hankkeen yhteisöllinen verkkotyöskentelyalusta. Välitin on pääosin hankkeen sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen väline. Se tarjoaa hankkeen työntekijöille välineen tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen, blogien pitämiseen, keskinäisten verkostojen luomiseen, yhteiseen työskentelyyn ja hankkeen työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen.

Osa Välittimen tiedostoista, blogeista ja muista materiaaleista ovat julkisia. Tätä julkista aineistoa voit lukea ja seurata Välittimen etusivulta. Välittimen etusivu sijaitsee osoitteessa elgg.valittajahanke.fi. Tervetuloa!

RSS

Aiemmin uutis- tai nettisivua seuraavan lukijan piti käydä säännöllisesti kyseisellä sivulla katsomassa, onko nettisivulle ilmestynyt uusia aiheita. RSS-syötteen tai uutissyötteen ideana on, että sen avulla esimerkiksi tämän nettisivun uudet aiheet ja niiden otsikot tulevat automaattisesti lukijan haluamaan paikkaan (esimerkiksi sähköpostiohjelmaan). Näin toimien RSS-syöte vähentää lukijan kuormittumista.

Tämän sivuston lukijat voivat tilata RSS-syötteen omalle koneelleen joko internet-selaimeen tai RSS-lukuohjelmaan. Tilatut tiedotteet päivittyvät automaattisesti lukijan valitsemaan paikkaan. Jos käytössäsi on uusi Internet Explorer- tai Firefox-selain, saat tilattua syötteen omaan selaimeesi (ja Windows Vistassa suoraan omalle työpöydällesi) klikkaamalla tämän sivun oikeassa palstassa sijaitsevaa RSS-ikonia ja klikkaamalla vielä kerran avautuvalla RSS-syöte sivulla linkkiä "Tilaa tämä syöte". Lisätietoa RSS-syötteestä...

Hanketyöntekijöiden yhteystiedot:

Kimmo Mäkelä
hankejohtaja
040 736 1096
kimmo.makela(at)mainiemikk.fi


Minna-Kaisa Järvinen
arviointikoordinaattori
044 415 2905
minna-kaisa.jarvinen(at)tampere.fi

Etelä-Pohjanmaa (Pohjanmaa-hanke)

Minna Laitila
projektipäällikkö
040 830 4131
minna.laitila(at)seamk.fi

Antero Lassila
ylilääkäri
044 415 4158
antero.lassila(at)epshp.fi

Mervi Ropponen
kehittämissuunnittelija
044 415 3174
mervi.ropponen(at)epshp.fi

Tuire Hautala
tiedottaja
044 415 3473
tuire.hautala(at)epshp.fi

Liisa Rauhala
kehittämissuunnittelija
044 415 3530
liisa.rauhala(at)epshp.fi

Jyrki Tuulari
projektikoordinaattori
044 415 3164
jyrki.tuulari(at)epshp.fi

Diana Hakasaari
projektiavustaja
044 415 3633
diana.hakasaari(at)epshp.fi

Marianne Takala

kehittämissuunnittelija

044 415 3882

marianne.takala(at)epshp.fi

Veli-Matti Saarinen
kehittämissuunnittelija
044 415 3265
veli-matti.saarinen(at)epshp.fi

Marja Koivumäki
projektityöntekijä
044 415 3230
marja.koivumaki(at)epshp.fi

Häme

Aki Heiskanen
projektipäällikkö
040 736 9143
aki.heiskanen(at)mainiemikk.fi

Pia Piispanen
suunnittelija
040 735 7828
pia.piispanen(at)mainiemikk.fi

Helena Heinonen
suunnittelija
050 509 1339
helena.heinonen(at)mainiemikk.fi

Sami Metsäranta
suunnittelija
050 570 7047
sami.metsaranta(at)mainiemikk.fi

Kristiina Hyytiälä
hanketyöntekijä
050 421 4566
kristiina.hyytiala(at)mainiemikk.fi

Tiina Saarinen
kehittäjä-päihdetyöntekijä
050 567 1173
tiina.saarinen(at)a-klinikka.fi

Riikka Aronen
kehittäjä-päihdetyöntekijä
040 869 0122
riikka.aronen(at)a-klinikka.fi

Susanna Leimio-Reijonen
ehkäisevän työn seutukoordinaattori
050 572 6291
susanna.leimio-reijonen(at)helsinki.fi

Tampere

Matti Mäkelä
projektipäällikkö
050 599 6414
matti.makela(at)pikassos.fi

Tarja Koskinen
kehittäjä-päihdetyöntekijä
0400 913 554
tarja.h.koskinen(at)tampere.fi

Jarna Mäkinen
kehittäjä-sairaanhoitaja
050 433 8413
jarna.makinen(at)tampere.fi

Päivi Rantanen
kehittäjä-päihdetyöntekijä
050 302 5939
paivi.rantanen(at)tampere.fi

Ullamaija Uusitalo
kehittäjä-sairaanhoitaja
050 430 5374
ullamaija.uusitalo(at)tampere.fi

Riitta Forslund
projektityöntekijä
050 412 6567
riitta.forslund(at)tampere.fi

Terhi Mantere
projektityöntekijä
050 415 1567
terhi.mantere(at)tampere.fi

Vaasan seutu

Gunnevi Vesimäki
projektipäällikkö
044 323 1732
gunnevi.vesimaki(at)vshp.fi

Maria Hammar
projektarbetare
050 413 0172
maria.hammar(at)korsholm.fi

Britt-Marie Lindqvist
projektarbetare
050 511 8285
britt-marie.lindqvist(at)krs.fi

Maria Lindell
projektarbetare
050 567 5748
maria.lindell(at)kfem.fi

Peter Granholm
projektansvarig
044 721 1247
peter.granholm(at)jakobstad.fi